Suomalaiskodeissa on yli 400 000 robotti-imuria, joilla on oma nimi

Asuntosäätiön tutkimuksessa nimilistan kärkeen nousi Robo. Suomessa arvioitiin olevan yli 12 000 tällä nimellä kulkevaa robotti-imuria.

Suosittuja olivat myös tavalliset henkilönnimet, kuten Irma, Kerttu, Keijo ja Matti. Populaarikulttuurista puolestaan oli poimittu esimerkiksi Vader, Robocop sekä Teletapeista tuttu NuuNuu. Astetta omaperäisemmästä päästä löytyi Kisutaxi.

Ilmiötä oli havaittu jo ennen Asuntosäätiön tutkimusta. Ylen vuonna 2023 toteuttamassa robotti-imurien nimikeräyksessä saatiin vain kahdessa päivässä yli 2 000 vastausta. Nimien joukosta löytyi viittauksia esimerkiksi elokuviin ja muihin fiktiivisiin hahmoihin, mutta nimi oli saatettu lainata myös julkisuuden henkilöltä, entiseltä kumppanilta tai läheiseltä ihmiseltä.

Nimen taustalla ei siis välttämättä ole mitään erityisen syvällistä. Se voidaan keksiä laitteen ominaisuuksien perusteella, napata populaarikulttuurista tai muodostaa perheen sisäisestä vitsistä.

Nimeämisilmiöön on törmätty myös AVPlussalla.

AVPlussan testissä ollut Roborock Saros 10 sai nimekseen Ötökkä. Nimen keksi päätoimittajan avopuoliso, ja kutsumanimi jäi käyttöön.

Ötökkä ei tosin edusta robotti-imurien vaatimattominta päätä. AVPlussan Roborock Saros 10 -testissä käsiteltiin noin 1 500 euron hintaluokkaan sijoittuvaa huippumallia, jossa navigointia hoidetaan sisäänvedettävän LiDAR-tutkan ja RGB-kameran avulla. Valmistajan ilmoittamaksi enimmäisimutehoksi kerrotaan 22 000 pascalia, ja lataus- ja huoltotelakalla hoidetaan muun muassa pölysäiliön tyhjennys, mopin pesu ja kuivaus sekä vesisäiliön täyttö.

Kehittyneestä tekniikasta huolimatta laitteesta puhuminen käy kotona huomattavasti luontevammin Ötökkänä kuin Roborock Saros 10 koko tuotenimellä.

Robotti-imurien nimeämistä on tarkasteltu myös nimistöntutkimuksen näkökulmasta. Kielikellossa helmikuussa 2026 julkaistussa Sofia Sandströmin artikkelissa käsitellään noin 1 800 robotti-imurin nimeä sisältävää aineistoa, joka pohjautuu Ylen nimikeräykseen ja Sandströmin Helsingin yliopistossa tekemään kandidaatintutkielmaan.

Robotti-imuri erottuu monesta tavallisesta kodinkoneesta ennen kaikkea omatoimisuudellaan. Se liikkuu asunnossa itsenäisesti, reagoi ympäristöönsä ja voi viestiä käyttäjälle äänillä tai sovellukseen lähetettävillä ilmoituksilla. Tämän vuoksi laite voidaan kokea helpommin persoonalliseksi kuin esimerkiksi mikroaaltouuni tai leivänpaahdin.

Nimen antamisella laitteesta tehdään samalla yksilöllisempi. Arjessa on yksinkertaisempaa todeta Raimon juuttuneen kynnykselle tai Ötökän palanneen telakkaansa kuin puhua joka kerta robotti-imurista tai käyttää laitteen pitkää mallinimeä.

Myös laitteen toimintatapa voi päätyä osaksi nimeä. Kielikellon aineistossa Touho oli saanut nimensä päättömältä vaikuttavasta liikkumisestaan, Tarmolta puolestaan odotettiin nimensä mukaista työskentelyä ja Etana oli nimetty hitaan liikkumisensa perusteella. Mustaksi ja koiramaiseksi koettu imuri oli puolestaan saanut nimekseen Musti.

Aina nimeä ei tarvitse hakea kovin kaukaa. Myös robotti-imurin valmistajan tai mallin nimeä voidaan käyttää pohjana.

Kielikellossa esiin nostetuissa esimerkeissä Neato-merkkisestä imurista oli tehty Niilo tai Nipa, iRobotista Iiro tai Robbe ja Roombasta Raimo. Robotti-imurista johdettuja nimiä olivat puolestaan esimerkiksi Roboliina sekä Ihmepoika Robin.

Nimeämisessä korostuu usein myös huumori. Nimi voidaan keksiä yhdessä perheen kanssa, ja erityisesti lasten kerrotaan osallistuvan nimeämiseen. Koska nimi jää yleensä kodin sisäiseen käyttöön tai laitteen sovellukseen, sen ei tarvitse noudattaa samanlaisia odotuksia kuin ihmisen tai edes lemmikin nimen.

Robotti-imurin nimeämisestä onkin muodostunut kiinnostava esimerkki siitä, miten uudenlainen kodintekniikka otetaan osaksi tavallista arkea. Mitä itsenäisemmin laite toimii, sitä helpommin sille näyttäisi muodostuvan myös jonkinlainen persoona.