Teksti Teppo HirviKunnas, Heikki Kivelä & Joni Nikkola Kuvat Valmistajat & Teppo Hirvikunnas
Helpoin väylä verkkotoistoon! Verkko-ominaisuudet löytyvät jo monen uuden äänentoistolaitteen vakiovarustelusta, mutta vähän vanhemmankin tai yksinkertaisemman kuuntelusetin saa tuotua tähän päivään kompaktilla ja edullisella verkkosoittimella. Tutustuimme viiteen erilaiseen vaihtoehtoon.
Vertailussa:
- Arylic S10
- NuPrime Omnia Stream Mini
- Pro-Ject Stream Box S2
- Taga Harmony TWA-10B
- Wiim (Elipson) Mini
Erilaiset suoratoistopalvelut ja niiden kautta liikkuva bittivirta on viime vuosien aikana kasvanut suurimmaksi ja suosituimmaksi tavaksi kuunnella musiikkia. Tämän taustalla on paitsi palveluntarjoajien monipuolistuminen ja striimaussovellusten helppokäyttöisyys myös se, että melkeinpä jokaisen meistä taskusta löytyy miljoonien kappaleiden varantoihin pääsyn mahdollistava älylaite.
Tällä hetkellä esimerkiksi Recording Industry Association of American tuoreimman tilaston (Mid-year 2022) mukaan Yhdysvaltojen ääniteteollisuuden liikevaihdosta peräti 84 prosenttia menee suoratoistopalveluiden piikkiin siinä missä fyysisten formaattien osuus on vain noin 10 prosenttia. Global Web Indexin tilaston mukaan taas esimerkiksi Pohjois-Amerikassa kuuntelijat suoratoistavat musiikkia keskimäärin noin 75 minuuttia vuorokaudessa, kun taas Euroopassa vastaava lukema on 48 minuuttia – ja nämä lukemat kasvavat koko ajan. Kuunteluajassa mitattuna Suomessa suosituin tapa kuunnella musiikkia on vielä toistaiseksi radio, jota esimerkiksi 25–54-vuotiaat suomalaiset kuuntelivat vuonna 2022 keskimäärin lähes kaksi tuntia päivässä, kertoo Finnpanel. Vaikka radiota kuunnellaan pääosin esimerkiksi kotona tai autossa tavallisen fm-virittimen avulla, 35 prosenttia suomalaisista radionkuuntelijoista käytti kuitenkin vuonna 2022 myös digitaalisia audiopalveluita, esimerkiksi Yle Areenaa, sisältöjen suoratoistoon.
Valtaosassa striimaustilanteista musiikki tai muu ohjelma toistetaan älylaitteen tai tietokoneen kautta, usein joko korvakuulokkeisiin tai esimerkiksi kannettaviin bluetooth-kaiuttimiin. Kuitenkin monet nykyaikaiset äänentoistolaitteet sisältävät valmiiksi jonkinlaiset verkko-ominaisuudet, jolloin älypuhelin tai tietokone toimii vain sisällön selaamista ja ohjelmavirran kontrollointia varten ja varsinainen toisto tapahtuu siis esimerkiksi integroidun vahvistimen sisällä. Suosituista suoratoistosovelluksista esimerkiksi Spotifyn Connect-ominaisuus toimii juuri näin. Useissa tapauksissa käyttäjä voi valtuuttaa toistolaitteen toimimaan itsenäisenä verkkosoittimena, jolloin esimerkiksi sen pikavalintoihin voi tallentaa mieluisia soittolistoja tai nettiradiokanavia, jotka saa kytkettyä päälle ilman älylaitetta.
Mikäli kuuntelusetissä ei ole integroituja verkkotoimintoja joko laitteiden iästä tai suppeammasta ominaisuuslistasta johtuen, käyttäjä voi lisätä esimerkiksi striimausmahdollisuuden pakettiin yksinkertaisella verkkosoittimella. Potentiaalisia asennuskohteita voivat olla mitkä tahansa sellaiset äänentoistolaitteet, joista verkko-ominaisuudet puuttuvat – toisin sanoen esimerkiksi vanhemmat vahvistimet, yksinkertaisemmat aktiivikaiuttimet ja miksei myös simppeleimmät soundbarit. Käytännössä ainoa vaadittava lähtökohta hommien pelaamiseen on se, että laitteiden liitännät täsmäävät keskenään, eli vahvistimesta tai aktiivikaiuttimista löytyy joko analoginen rca- tai 3,5 millimetrin stereotulo tai digitaalinen optinen tai koaksiaalinen liitäntä, ja että käytössä on joko langaton tai langallinen verkkoyhteys.