Vielä jokunen vuosi sitten 4k-tarkkuuksinen videoprojektori maksoi viisinumeroisen summan rahaa. Tänä päivänä edullisimman 4k-laatuista kuvaa lupaavan projektorin saa jo alle tonnilla, ja alta kahden tuhannen euron hintaluokassa valikoimaa on jo melkoisesti. Saimme testiimme Epsonin, Optoman ja BenQ:n 4k uhd -laatua lupaavat projektorit.
Teksti: Jemo Kettunen
Kuvat: AVPlus-toimitus, valmistajat & Wikimedia Commons
Fanaattisen elokuvaharrastajan graalin malja on 35 millimetrin filmiprojektori omassa kotiteatterissa. Harvalla kotitarvike-Bergmanilla on kuitenkaan varaa tai tilaa omaan navettakinoon. Kotimedian resoluution parantuessa asetaattipohjainen filmipositiivi ei myöskään enää automaattisesti tarjoa uskollisinta todistusta elokuvaajan visiosta, ja viimeistään 4k-projektorien tarkkuus on jättänyt kinofilmin näyttökopiot taakseen kuvatoiston yksityiskohtien suhteen. AVPlus testasi kuluttajahintaiset 4k-projektorit ja selvitti, mihin isoa kuvaa rakastavan elokuvan ystävän kannattaa tänä päivänä rahansa sijoittaa.
Testin hintahaitari rajattiin tuhannen ja kahden tuhannen euron välimaastoon. Kaksi testin tykeistä, Optoma ja BenQ, toteuttavat kuvan dlp-kennotekniikalla Epsonin edustaessa yksin lcd-tekniikkaa. Dlp tarjoaa perinteisesti lcd:tä syvemmän mustan tason ja dynaamisen skaalan väritoistossa, mutta varjopuolena tulee harvinainen ilmiö, jossa jotkut ihmisyksilöt havaitsevat dlp-kuvassa sateenkaaria. Nykyisen sukupolven dlp-tykit käyttävät nopeampaa väripyörää, jolloin myös sateenkaaret vähenevät.
Lcd-pohjainen Epson oli testimme kallein projektori. Se korvasi tekniikkansa haittapuolena tulevaa matalampaa kontrastia monilla edistyneillä ominaisuuksilla, joista lisää tuonnempana.
Markkinoilta löytyy myös muita projektoritekniikoita, mutta ne edustavat yleensä huomattavasti korkeampaa hintaluokkaa eivätkä täten päätyneet tämänkertaiseen vertailuumme.
Projektorin valinnassa, kuten kaikissa audiovisuaalisissa kodintarvikkeissa, tekniset speksit ovat numeroita, ja vaikka luvuista voi päätellä joitain perustavanlaatuisia eroja, on viime kädessä kuvan miellyttävyys kiinni yksilöllisistä mieltymyksistä. Epson ihastutti testiryhmämme kaikkia jäseniä tasaisella kuvallaan, joka ensisilmäyksellä uhkaa jäädä Optoman väriloiston jalkoihin. Optoma jakoi mielipiteitä enemmän toisten nauttiessa korostuneesta värisaturaatiosta, joka syntyi värispektrin ääripäiden litistymisen hinnalla.
BenQ jäi suoritukseltaan kahden edellisen välimaastoon ja synnytti vähiten intohimoja mutta suoriutui tehtävästään moitteettomasti. Merkittävimmät kysymysmerkkinsä testin edullisin projektori synnytti kapean heittosuhteensa ja käyntiäänensä kohdalla.
Kaikki kolme projektoria katseltiin samassa kotiteatterihuoneessa samalta tilan sallimalta maksimiprojektioetäisyydeltä. Testihuoneen valkokangas oli suuren mustatason tuottava harmaahko kehikkoon pingotettu kiinteäasenteinen kangas, jonka silmäluku tuotti alkuun ongelmia 4k:n pikselikoon kanssa. Hieman erikoisesti ilmeisesti silmäluvun ja pikselikoon välillä syntynyt moiré-ilmiö poistui projektorien lämmettyä muutaman minuutin, toisilla projektoreilla nopeammin kuin toisilla. Tätä ei kuitenkaan huomioitu testin lopputuloksissa, ja kaikki projektorit saatiin testattua vertailukelpoisella kuvatoistolla.
Testiryhmässä oli sekä hifijournalismin että videoalan ammattilaisia. Yksi testiryhmän jäsenistä edusti kansanosaa, jonka silmät eivät ole täysin dlp-yhteensopivat, joten kykenimme testaamaan myös uusien dlp-projektorien nopeampien väripyörien väitettyä parannusta sateenkaari-ilmiön esiintyvyyteen.