Yamahan lippulaivamallin täyslangattomat kuulokkeet haastavat premium-luokan kilpailijat. Tarjoavatko ne riittävästi vastusta?
Teksti ja ruutukaappaukset: Joni Nikkola
Kuvat: Valmistaja
Yamahan TW-E7B-kuulokkeet ovat valmistajan lippulaivamallit, joiden hinta on 249 euroa, mikä lähentelee jo Applen kalleimpia Airpods Pro -kuulokkeita. Tähän hintaan kuulokkeilta on siis lupa odottaa jo paljon.
Kooltaan TW-E7B:t ovat monia kilpailijoitaan suuremmat ja erottuvat muotoilultaan perinteisemmästä sähköhammasharjan pää -designista. Reilun koon ansiosta niistä saa kunnon otteen, eikä kuulokkeita tarvitse asetella korviinsa pelkän pinsettiotteen varassa. Koostaan huolimatta TW-E7B:t eivät ole erityisen painavat eivätkä paina korvanlehteä.
Muotoilua voisi kutsua väristä riippuen jopa retrohenkiseksi. Värivaihtoehtoina on musta, tummansininen/ruskea, erityisen retrohenkinen beige sekä testissämme ollut valkoinen/hopea. Kuori ole tasavärinen, vaan mukana on pieniä pilkkuja tuomassa lisäluonnetta. Molemmissa kuulokkeissa on myös ilmaisinledit.
Kuulokkeet erottuvat hienovaraisesti massasta. Värivaihtoehdosta riippuen ne ovat retrot tai modernit. Kokoa on monia kilpailijoita enemmän, mutta paino on kuitenkin hillitty. Kuulokkeissa on fyysiset painikkeet kosketustoimintojen sijaan.
Kotelo on suurehko, joten farkkujen pikkutaskuun sitä ei saa mahtumaan. Sen etuosassa on neljä ilmaisinlediä, jotka kertovat muun muassa kotelon akun lataustilanteesta. Latausliitäntänä on kotelon takaosassa sijaitseva usb-c. Mukana toimitetaan latausjohto, jonka toisessa päässä on usb-a-liitäntä.
Nappikuulokkeissa istuvuus on kaikki kaikessa. Niinpä näidenkin kuulokkeiden mukana tulee silikoniset korvasovittimet viidessä eri koossa, jotta omaan korvakäytävään olisi mahdollista löytää se sopivin vaihtoehto. Usein nappikuulokkeita käytetään ennen kaikkea kodin ulkopuolella. Tätä ajatellen roiskesuojaus on kuulokkeissa ipx5-tasoa, eli ne kestävät vesiroiskeita kaikista suunnista. Suojaus on hieman parempi kuin monissa muissa napeissa: esimerkiksi Applen Airpods Pro 3:ssa suojaustaso on vain IPX4. Kotelo ei kuitenkaan ole vedenkestävä, joten sitä ei parane tiputella vesilätäkköön.
Kuulokkeissa on 10 millimetrin elementit, joiden ilmoitetaan kattavan ihmisen koko kuuloalueen 20 hertsistä 20 kilohertsiin. Langaton siirto hoituu toiseksi uusimmalla bluetooth 5.2 -yhteydellä, ja tuki löytyy aac-, aptx adaptive- ja sbc-koodekeille. Kuulokkeet eivät tue liittämistä samanaikaisesti useampaan kuin yhteen laitteeseen. Puheluääniä selkeyttämässä kuulokkeissa on piirivalmistaja Qualcommin Clear Voice Capture -vastamelutoiminto.
Mukana tulee latauskotelon lisäksi latausjohto ja viisi paria erikokoisia korvasovittimia.
Kuulokkeissa on fyysiset painikkeet, jotka eivät ole räätälöitävissä. Vasemman kuulokkeen painikkeesta pystyy hallitsemaan toistoa ja puheluita sekä vaihtamaan vastamelutoiminnon tiloja. Oikeassa kuulokkeessa on kaksi painiketta, joista etummaisella voi vähentää äänenvoimakkuutta tai siirtyä edeltävään kappaleeseen. Takimmaisella pystyy lisäämään äänenvoimakkuutta ja siirtymään seuraavaan kappaleeseen. Samoilla painikkeilla hoituu myös bluetooth-parinmuodostus ja puheassistentin ohjastaminen. Ulkokehällä sijaitsevia painikkeita napauttaa melko helposti asettaessaan kuulokkeita korviin tai hienosäätäessään istuvuutta. Toisaalta ne ovat melko napakat, joten raidan vaihto tuplanapautuksella ei ole aivan niin näppärää kuin kosketuspainikkeilla parhaimmillaan.
Akunkestoa valmistaja lupaa kuulokkeille vastamelutoiminnon kanssa kuudeksi tunniksi, minkä lisäksi latauskotelosta saa lisävirtaa 16 tunniksi. Kaikkiaan siis virtaa pitäisi riittää vajaaksi vuorokaudeksi. Mikään poikkeuksellisen pitkä akunkesto ei siis ole. Ilman vastamelutoimintoa akunkesto pitenee, mutta käytännössä akunkesto riippuu myös käytetystä äänenvoimakkuudesta. Tyhjästä täyteen kuulokkeet latautuvat kahdessa tunnissa, mutta kymmenen minuutin pikalatauksella luvataan lisää kuunteluaikaa tunniksi. Latauskotelo puolestaan latautuu täyteen kolmessa tunnissa.
Simppeli sovellus
Kuulokkeille on ladattavissa iOS- ja Android-laitteille oma Yamaha Headphone Control -sovellus, josta löytyy viisikaistainen taajuuskorjain ja säädettäviä esiasetuksia. Erikoista kyllä, taajuuskorjaimessa ei mainita, mitä taajuuksia ja minkä verran ollaan kulloinkin muokkaamassa.
Sovelluksesta pystyy valitsemaan vastamelutoiminnon ja Ambient-tilan. Mukana on myös kolme kuuntelutilaa. Listening Care -tila säätää toistobalanssia niin, että kaikki yksityiskohdat pystyy kuuntelemaan matalallakin äänenvoimakkuudella. Tavoitteena on, että näin volyymin pystyy pitämään terveellisellä tasolla. Listening Optimizer -tilassa kuulokkeet seuraavat niiden istuvuutta ja ympäröivää melua sekä säätävät toistoa sen mukaan. Gaming-tila puolestaa pienentää latenssia.
Sovelluksesta saa myös päivitettyä laiteohjelmiston, seurattua kuulokkeiden akun lataustilaa, tutustuttua käyttöohjeeseen ja valittua virransäästöominaisuuksista tilat, joissa kuulokkeet tunnistavat, milloin ne ovat korvassa ja menevät automaattisesti pois päältä. Hämäävää kyllä, Yamahalla on myös Headphones Controller -sovellus, joka ei ole yhteensopiva.
Käyttöönotossa sovellus ohjastaa alkuun. Kuulokkeet täytyy kuitenkin käydä itse valitsemassa puhelimen bluetooth-valikosta ennen kuin asetuksissa pääsee alkua pidemmälle. Itse sovelluksen käyttöliittymä on miellyttävän suoraviivainen ja simppeli. Hieman ärsyttävänä piirteenä kuulokkeet joutuu yhdistämään painiketta painamalla uudelleen aina sovelluksen avatessaan – usein myös palatessaan sovellukseen toisesta sovelluksesta.
Simppelissä Headphone Control -sovelluksessa on laiteohjelmiston päivityksen ohella muun muassa viisialueinen taajuuskorjain esivalintoineen, vastamelutoiminnon tilan valinta sekä kolme erilaista käyttötilaa.
Lämpöinen soundi
Yamaha TW-E7B:n yleissoundi on lämmin. Basso yltää alas, ja siinä on kohtuullisesti auktoriteettia. Alakeskialueella bassokitara erottuu hyvin läpi. Aivan alin oktaavi ei kuitenkaan ole järin musikaalinen, ja ilman taajuuskorjausta bassossa ei ole kaikessa musiikissa riittävästi potkua.
Kuulokkeet ovat melko tarkat istuvuudesta. Jos ne ovat vähänkin löysällä, toisto muuttuu helposti honottavaksi ja basso vaimenee rajusti. Silloin esimerkiksi särökitarat ja perkussioiden iskuäänet muuttuvat helposti epämiellyttävän kulmikkaiksi. Bassopuoli kuitenkin avautuu istuvammilla tulpilla ja samalla keskialue kesyyntyy.
Ylätaajuudet jäävät kuitenkin hieman rapeiksi, ja keskialue ei ole varsinaisesti sävykkäimmästä päästä. Akustisella materiaalilla toisto on vakuuttavampaa esimerkiksi kitarassa.
Vastamelutoiminto vaimentaa parhaiten matalahkon keskialueen ääniä. Esimerkiksi naapurihuoneessa pyörivä pyykkikone vaimenee likipitäen kuulumattomiin. Korkeammat taajuudet pääsevät helpommin läpi. Tehokkaampiakin vastamelutoimintoja on kuultu, mutta toisaalta passiivinen vaimennus on melko tehokas, kunhan sopivan kokoiset korvasovittimet ovat valikoituneet.
Kommentit