Bassotäristimet eli Bass Shakerit muuttavat elokuvien ja pelien efektit fyysiseksi tunteeksi. Tässä tanakka tietopaketti aiheesta sekä testissä kuusi erilaista täristintä.
Bassotäristimet eli bass shakerit, toiselta nimeltään tactile transducerit tai transducer-täristimet, on suunniteltu muuttamaan elokuvien ja pelien matalataajuiset äänet ja efektit mekaaniseksi liikkeeksi. Ne eivät siis tuota ääntä ilmaan kuten tavalliset kaiuttimet, vaan siirtävät “äänen” suoraan fyysiseen rakenteeseen – esimerkiksi sohvaan, pelituoliin tai lavarakenteeseen ja siitä edelleen kehoon.
Kaikkein matalimmilla taajuuksilla (10-40 Hz) matalat taajuudet välittyvät joka tapauksessa myös tuntoaistimuksena. Bassotäristimen avulla tätä ilmiötä voidaan hyödyntää ja tehostaa ilman tarvetta nostaa äänitasoa. Bassotäristin lisää toistoon fyysisen ulottuvuuden, joka täydentää äänen kokemusta esimerkiksi elokuvissa, peleissä ja erilaisissa simulaattoreissa.
Kaiutin ilman kartiota
Teknisesti bassotäristin muistuttaa kaiutinelementtiä: Siis magneetti, puhekela ja liittimet vahvistimeen, mutta ilman kartiota. Magneetin keskellä oleva puhekela liikuttaa kartion sijasta puhekelaan kiinnitettyä painoa ja sen liike koko täristintä. Liike välittyy kiinnitysalustaansa (esimerkiksi tuoliin) ja siitä edelleen kuuntelijaan. Laite ei siis tuota kuultavaa ääntä, vaan pelkästään mekaanista liikettä, jonka taajuus ja intensiteetti seuraavat äänisignaalia.
Missä?
Bassotäristimiä käytetään pääasiassa ajosimulaattoreissa ja pelituoleissa, mutta yhä enenevässä määrin myös kotiteattereissa, joissa halutaan lisätä bassotoiston fyysistä vaikutusta, jopa ilman subwoofereita tai kovia äänenpaineita. Miksei myös autohifissä. Ja tietenkin myös kuulokkeiden kanssa.
Bassotäristimiä pidetään ehkä hieman leluina ja siihenkin on varmaan syynsä, osittain edullisen hintansa johdosta. Niitä ei ole pidetty erityisen vakavasti otettavina tuotteina, mutta niiden suosio on alkanut viime aikoina kasvaa. Erityisesti pelikäytössä. Mutta myös kotiteattereissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa bassotäristimet ovat hyvinkin vakiintunut osa kotiteatteri-installaatioita.
Erilaisia täristimiä
Bassotäristimiä on saatavilla eri kokoisina ja teholuokissa. Näillä ominaisuuksilla on suora vaikutus siihen, kuinka suurta rakennetta (massaa) ne pystyvät liikuttamaan ja millaisen tuntoaistimuksen ne tuottavat. Koko ei tarkoita pelkästään fyysistä halkaisijaa, vaan ennen kaikkea kykyä tuottaa mekaanista liikettä, johon vaikuttavat esimerkiksi puhekelan teho, liikkuvan massan paino ja liikepoikkeama.
Pienet täristimet sopivat hyvin nojatuoleihin ja pelituoleihin, joissa riittää yleensä yksi maltillisen, noin 30–100 watin tehoinen laite. Tällöin värähtely siirtyy suoraan istujaan ja luo selkeän tuntoaistimuksen. Keskikokoiset täristimet kykenevät liikuttamaan suurempaa massaa ja pidemmällä liikeradalla. Ne soveltuvat leveämpiin sohviin tai pieniin korokelavoihin, joissa istuu useampi henkilö. Suurimmat täristimet on puolestaan tarkoitettu kotiteatterin lavoihin ja usean istuinpaikan ratkaisuihin, joissa tarvitaan laajaa liikettä koko rakenteeseen. Tällöin myös tehovaatimukset nousevat useisiin satoihin watteihin.
Rakenteen paino ja jäykkyys vaikuttavat merkittävästi siihen, miten liike välittyy. Kevyt tai joustava runko reagoi herkemmin, kun taas raskas tai tukeva rakenne vaatii voimakkaampaa liikettä, jotta sama tuntoaistimus syntyy. Useampi pienempi täristin voidaan myös jakaa sohvan tai alustan eri osiin, jolloin liike tuntuu tasaisemmin kaikilla istujilla.
Koko, teho ja mekaaninen liike
Bassotäristimien teho ja koko kulkevat usein käsi kädessä hinnan kanssa, mutta niiden toimintalogiikka poikkeaa kaiuttimista. Koska täristin ei säteile ääntä ilmaan, vaan siirtää liikkeen suoraan rakenteeseen, pienempikin sähköteho riittää tuottamaan tuntuvan vasteen. Fyysisen vaikutuksen voimakkuuteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät: puhekela, liikkuva massa ja mekaaninen rakenne määrittävät sen, kuinka suurta liikettä laite tuottaa.
Erityisen matalien taajuuksien (esim. 10-20 Hz) toistossa suurempi täristin on usein tehokkaampi, sillä se kykenee pidempään liikerataan ja matalampaan resonanssitaajuuteen. Useamman pienen täristimen ratkaisu jakaa liikkeen laajemmalle alueelle, mikä tekee tuntemuksesta tasaisemman, mutta ei välttämättä yhtä syvälle ulottuvan.
Jatka artikkelin lukemista
Tämä artikkeli kuuluu AVPlus Extra -sisältöön. Jatka lukemista 1 krediitillä.






