Valkokankaan valinnalla on isompi merkitys mitä monesti luullaan. Oikea kangas mahdollistaa elokuvateatterimaisen katselukokemuksen, jossa kuva on suuri, kirkas ja immersiivinen.
Valkokankaan valinta on tärkeä osa laadukasta kuvaa ja onnistunutta kotiteatterikokemusta. Oikean kankaan valintaan vaikuttavat käyttötarkoitus, tila, katseluetäisyys, projektorin ominaisuudet sekä huoneen valaistusolosuhteet. Koko, kuvasuhde ja materiaalin gain-arvo määrittävät, kuinka hyvin valkokangas toistaa kuvan kirkkauden, kontrastin ja värit. Näiden tekijöiden ymmärtäminen auttaa löytämään parhaan ratkaisun omiin tarpeisiin, olipa kyseessä satunnainen elokuvailta, pelaaminen tai televisiosarjojen katselu vai ihan oikea kotitteatterítila.
Kankaita onkin moneen lähtöön: eri kokoisia ja hintaisia, kiinteitä, siirrettäviä, rullattavia ala- tai ylöspäin, käsin tai sähköllä, valoisempiin ja tummempiin tiloihin, lähiheittoprojektoreille ja monessa eri hintaluokassa.
Suunnittelu ja sijoitus
Valkokankaan valinta alkaa tilan, sijoituspaikan ja mittasuhteiden suunnittelusta. Ensimmäiseksi on hyvä miettiä, mihin valkokangas voidaan asentaan ja millainen asennus tulee kysymykseen: kiinteä kehyksissä. alaslaskettava vai siirrettävä kangas. Lisäksi tulee arvioida haluttu kuvan koko, projektorin sijoituspaikka ja siten samalla sen mahdollinen etäisyys valkokankaasta. Huoneen mitat, katselupaikka ja projektorin asennus (kiinteästi kattoon, takaseinälle tai siirrettävänä pöydän tai tason päälle) vaikuttavat myös kokonaisuuteen. Näiden seikkojen perusteella saadaan raamit valkokankaan paikalla ja koolle.
Koko
Immersiivisen katselukokemuksen saavuttamiseksi kuvan koon tulisi olla riittävän suuri. Teorian mukaan kuvan leveys kasvaa vaikuttavuuden kannalta merkittävästi, kun se on vähintään 60 % katselupaikan etäisyydestä. Tavoitteena on, että kuva täyttää katsojan näkökentästä vähintään 30 astetta, mutta mieluiten 40–50 astetta. Esimerkiksi kolmen metrin katseluetäisyydellä 60 prosentin sääntö tarkoittaa vähintään 180 senttimetriä leveää kuvaa (300 cm × 0,6 = 180 cm). Jos tavoitellaan 40 asteen näkökenttää, kuvan leveyden tulisi olla noin 220 senttimetriä (300 cm × 0,73 = 219 cm).
Elokuvamaisen kokemuksen saamiseksi kuvan pitäisi täyttää vähintään 30–40 astetta näkökentästä. Kuvan leveyden tulisi tällöin olla 0,6–0,73 kertaa katseluetäisyys. Esimerkiksi kolmen metrin katseluetäisyydellä kuvan tulisi olla vähintään 300 cm x 0,6 = 180 cm, mieluummin 300 cm x 0,73 = 219 cm. Tämä vastaa halkaisijaltaan 82:n tai 100 tuuman kangasta.
Tässä on myös syytä huomioida, että kuvan kokoa arvioitaessa puhutaan siis kuvan leveydestä, ei televisioille tyypillisestä tuumamittaisesta kulmasta kulman halkaisijasta. Esimerkiksi 180 senttimetriä leveän 16:9-kuvan halkaisija on noin 82 tuumaa, ja 220 senttimetriä leveän kuvan halkaisija vastaavasti noin 100 tuumaa.
Elokuvateatterimaisen kokemuksen saavuttamiseksi olohuoneeseen tarvitaan siis katseluetäisyydestä riippuen halkaisijaltaan 80–120 tuuman (177–266 cm leveä) kuva. Mikäli mahdollista, suositeltavaa on valita mieluummin haarukan suurempi koko, jotta katselukokemus olisi mahdollisimman vaikuttava.
Mutta tässä on hyvä myös huomata, että toisaalta kuvakoon kasvattaminen heikentää kuvan tarkkuutta ja myös kankaalle saatavaa valotehoa, koska projektorin etäisyys valkokankaaseen kasvaa. Joskus hieman pienempi saattaa olla parempi. Projektorin ominaisuuksista ja katseluolosuhteista riippuen.
Riippuu myös projektorista
Tässä on hyvä huomata, että kuvan koko riippuu myös projektorista ja sen sijoituksesta. Lähinnä etäisyydestä valkokankaaseen. Pääsääntöisesti mitä etäämmällä projektori on valkokankaasta, niin sen isompi kuva saadaan.
Sen minkä kokoinen miltäkin etäisyydeltä, määrittelee projektorin ns. heittosuhde. Se kertoo etäisyyden suhteen kuvan leveyteen. Esimerkiksi 1:1-heittosuhde tarkoittaa, että 1 metrin etäisyydellä saadaan 1 metriä leveä kuva. Vastaavasti 1,5:1 -heittosuhteella 1 metriä leveään kuvaan tarvitaan 1,5 metrin etäisyys. Kuvan leveys voidaan laskea kaavalla: Kuvan leveys = Projektorin etäisyys / Heittosuhde. Tai kääntäen, projektorin etäisyys tietylle kuvan leveydelle saadaan kaavalla: Leveys × Heittosuhde.
Huomaa kuitenkin, että kuvan leveys ei ole sama kuin kuvan halkaisija tuumissa. 16:9-kuvasuhteen kuvan leveys senttimetreissä saadaan helposti kertomalla kuvan diagonaalihalkaisija (tuumaa) 2,214:llä. Esimerkiksi 80-tuumaisen kuvan leveys on 80 × 2,214 ≈ 177,1 cm.
Jatka artikkelin lukemista
Tämä artikkeli kuuluu AVPlus Extra -sisältöön. Jatka lukemista 2 krediitillä.
Kiinalaistaustainen VEVOR tunnetaan erityisesti verkkokaupoissa myytävistä työkalujen, varastokalusteiden ja erilaisten kodin käyttötuotteiden valikoimista, mutta viime vuosina yhtiö on laajentanut tarjontaansa...
Elektroniikkaketju Power on lanseerannut Pohjoismaiden markkinoille kaksi halpaa älypuhelinta omalla Cepter brändillä: 99 euron Nivo A1:n ja 149 euron Nivo...
SVS on noussut yhdeksi maailman arvostetuimmista subwoofer-valmistajista. Yhtiö perustettiin 1998 USA:ssa, Ohiossa. Autotallista lähtenyt yritys halusi haastaa kalliit high-end subwooferit...
Sony on hallinnut paremman luokan langattomien vastamelu-sankakuulokkeiden markkinoita 1000X-sarjallaan jo vuosia. Nyt vertailussa kaikki uusimmat premium-tason vastamelukuulokkeet Sonyn tuoretta WH-1000XM6-mallia...
Monipuolisten striimeri- eli siis verkkosoitin/vahvistin-yhdistelmien kysyntä kasvaa vauhdilla, ja kiinalainen Eversolo on noussut nopeasti tämän laiteluokan kärkinimeksi. Tuore Play-malli yhdistää...
Projektorin kuvaa ei ole pakko heijastaa erilliseen valkokankaaseen – myös huolellisesti maalattu seinä voi toimia projisointipintana. Ratkaisu voi olla edullinen...