Perinteiselle pöytäradiolle on edelleen paikkansa osana soivaa kotia. Näennäisen yksinkertaisesta laitteesta on myös nykyään paljon muuhunkin kuin pelkkään radionkuunteluun, osoittavat vertailumme mallit.
Teksti: Heikki Kivelä
Kuvat: AVPlus-toimitus
Kun transistori keksittiin vuonna 1947, monikaan ei luultavasti arvannut, että se tulisi jo seuraavalla vuosikymmenellä käynnistämään tapahtumakulun, joka muuttaisi melkeinpä koko ihmiskunnan tavan kuunnella musiikkia. Suurikokoisten ja raskaiden putkiradioiden rinnalle nimittäin ilmestyi 1950-luvun puolivälissä uusi, huomattavasti kompaktimpi transistoriradio, joka sittemmin syrjäytti putkikamppeet useammallakin osa-alueella. Tämä sai aikaan sen, että radio ja sen kuuntelu siirtyi olohuoneen paraatipaikalta miltei minne tahansa.
Vaikka nykyaikana alati useammassa kotitaloudessa se kätevin musiikinkuuntelulaite taitaa olla kannettava bluetooth-kaiutin, vielä muutama vuosikymmen takaperin sen virkaa toimitti pöytäradio. Monen aamu alkoikin astetta kevyemmin radion naksahtaessa päälle asetettuun herätysaikaan yöpöydällä, ja päivän puuhailuja säesti siellä täällä jostain kantautuva musiikki – usein juuri pöytäradiosta.
Tekniikan ja toteutusten kehityksestä huolimatta itse radio puolestaan on säilyttänyt suosionsa. Kirjoitushetkellä tuoreimpien Finnpanelin tietojen mukaan esimerkiksi syksyllä 2018 radiota kuunteli päivittäin peräti 3,5 miljoonaa suomalaista eli 71 prosenttia yli 9-vuotiaista maan kansalaisista. Keskimääräinen radionkuunteluaika oli 2 tuntia 43 minuuttia.
Vaikka radiokanavat löytyvät nykyään myös internetistä, jolloin niitä voi kuunnella esimerkiksi älypuhelimella, perinteinen fm-radiotekniikka ei ole kuitenkaan häviämässä maassamme mihinkään. Tämän taustalla on jo pelkästään se, että sitä voidaan käyttää muun muassa viranomaisten virallisten hätätiedotteiden välittämiseen valtakunnallisesti. Toiseksi radioaallot kantavat sinnekin, mihin esimerkiksi matkapuhelinverkko ei. Puhumattakaan siitä, että radio nyt vain on joskus yksinkertaisesti se luontevampi tapa kuunnella musiikkia tai muuta ohjelmaa.
Erästä uudistusta radiopuolella tosin kokeiltiin, nimittäin digitaalista dab- eli digital audio broadcast -lähetystekniikkaa. Muualla maailmassa enemmän tai vähemmän yleistynyt tekniikka ei kuitenkaan kiinnostanut suomalaisia. On sanottu, etteivät radionkuuntelijat kokeneet dab-tekniikan tuovan merkittävää lisäarvoa perinteiseen fm-tekniikkaan verrattuna, joten dab-lähetyksiä vuosina 1997–2005 kokeillut YLE päätti jättää asian sikseen.
Pöytäradiot nyt
Nykypäivän mobiililaitteiden ja bluetooth-kaiuttimien valtakautena perinteisten pöytäradioiden markkinarako on ymmärrettävästi kaventunut. Lisäksi siinä missä bluetooth-tekniikka ja -laitteet ovat kehittyneet ja parantuneet suhteellisen lyhyellä aikajänteellä, pöytäradioiden kohdalla tekninen kehitys ja laatu on ollut jo pitempään tasaisempaa. Toki markkinoilla on ollut aina 1950-luvulta saakka niitä halvempia ja yksinkertaisia kuin myös kalliimpia ja kehittyneempiä malleja, mutta toimintaperiaate sinänsä kaikissa on yksinkertainen: mahdollistaa halutulle radiokanavalle virittäytyminen ja mahdollisimman häiriötön signaali sen toistossa. Kaikki muu tämän ulkopuolella on plussaa.
Mutta kuten sanottua, 2010-luvun pöytäradiot tarjoavat paljon muutakin. Saimme vertailuun 12 erilaista mallia 129–349 euron hintahaarukassa, jota voidaan pitää peruslaadukkaan toteutuksen lähtökohtana. Nämä 12 laitetta jakautuvat käytännössä kahteen leiriin: viiteen yksinkertaisempaan ja retrohenkiseen toteutukseen sekä seitsemään kehittyneempään ja monipuolisempaan malliin.

Vertailun mallien kokoluokan ääripäät: vasemmalla pienin Sangean WR-7 ja oikealla Genevan Classic/S.
Ensin mainittua retrosarjaa edustavat kiinalaisen Sangeanin pikkuruinen Genuine Mini (WR7), saman valmistajan kookkaampi WR-11BT, brittitaustainen The +Radio sekä tyylistään tutun alan uusklassikko Tivoli Audion mallit Model Three BT ja PAL BT. Vaikka edellä luetellut mallit vaikuttavat ulkoisesti varsin simppeleiltä (mitä ne kieltämättä ovatkin), löytyy niistä kuitenkin fm/am-virittimen lisäksi myös linjatasoinen aux-sisääntulo sekä bluetooth-vastaanotto, jonka avulla laitteeseen saa kytkettyä langattomasti esimerkiksi tietokoneen tai älypuhelimen. Muuten mallit sisältävät lähinnä yksinkertaiset kiertosäätimet oikean taajuuden valitsemiseen, äänenvoimakkuuden säätämiseen sekä ohjelmalähteen valintaan. Viisikon monipuolisin vaihtoehto löytyy Tivolilta, jonka Model Three BT sisältää myös aidon kvartsikellon sekä herätystoiminnon. Sangean Genuine Mini ja Tivoli PAL BT taas toimitetaan akulla varustettuna, joten niitä voi käyttää myös langattomasti.