Videopelien pelaamisella on pitkä historia Suomessa. Kaikki alkoi jo 1970-luvulla, kun ensimmäiset pelikonsolit saapuivat markkinoille. Varsinainen buumi alkoi 1980-luvulla, jolloin julkaistiin ensimmäinen Nintendo-pelikonsoli sekä Commodore 64. Tuolloin pelaaminen nähtiin lähinnä lasten ja nuorten harrastuksena, mutta nykyään se on osa monien eri ikäryhmien arkea.
Ennen pelikonsoleiden ja kotitietokoneiden läpimurtoa Suomen pelikulttuuri keskittyi pitkälti lauta- ja korttipelien ympärille. Tilanne muuttui teknologian kehityksen myötä, ja jo 1970-luvulla nähtiin ensimmäisten pelikonsoleiden saapuminen koteihin. 1980-luvulla pelaamisesta tuli erittäin suosittua, kun pelikonsolit ja kotitietokoneet yleistyivät. Varsinkin Nintendosta ja Commodore 64:sta tuli merkittäviä laitteita tuohon aikaan.
Myös rahapeliautomaatit ovat olleet Suomessa erittäin suosittuja, koska niitä on voinut pelata kaupoissa ja kioskeissa. Nykyään slottien pyörittely tapahtuu netissä, jossa esimerkiksi Betsafe casino sisältää valtavan määrän pelattavaa. Yhdessä nämä kaikki ovat vaikuttaneet siihen, että Suomessa peliala on kasvanut kansainvälisesti tunnetuksi toimialaksi. Tunnetuimpia kotimaisia pelialan yrityksiä ovat Rovio, Supercell. Remedy ja Housemarque. Maan kokoon nähden suomalaiset ovatkin osanneet luoda suhteellisen paljon pelialan innovaatioita.
Commodore 64 ja Nintendo muuttavat pelaamista 1980-luvulla
Suomesta ja tietotekniikasta puhuttaessa ei voi olla mainitsematta Commodore 64:sta. Kuusnepaksi nimetty kotitietokone tuli ryminällä suomalaiskoteihin 1980-luvulla. Sen suosion salaisuus oli kohtuullinen hinta ja monikäyttöisyys. Sitä käytettiin hyötykäytössä, kuten kirjoittamisessa ja ohjelmoinnissa, mutta yksi sen menestyksen salaisuus olivat pelit.
Koska Commodore 64 ei ollut pelkästään pelikonsoli, sillä oli suuri vaikutus Suomen pelialan kehittymiseen. Sen avulla pystyi myös ohjelmoimaan ja tutustumaan tietokoneiden sielunelämään. Nykypäivän mittapuulla erittäin rajallinen suorituskyky pakotti koodarit optimoimaan koodia ja grafiikkaa, jotta C64 pystyi pyörittämään niitä. Tämä kehitti kehittäjiä tekemään pelejä, joita pystyi pelaamaan myös suhteellisen yksinkertaisilla tietokoneilla. Siitä oli hyötyä myöhemmin, kun kännykät ja älylaitteet tulivat markkinoille. Monilla suomalaisilla ohjelmoijilla oli tuolloin tietotaitoa siitä, miten laadukkaita pelejä voidaan tehdä suorituskyvyltään rajoittuneille laitteille.
Suomalaiset intoutuivat tekemään pelejä Commodorelle. Tunnetuimpiin pelintekijöihin kuuluivat Stavros Fasoulas ja Jukka Tapanimäki. He raivasivat tietä suomalaisille pelintekijöille maailmalla. Yksi mielenkiintoisimpia suomalaisten tekemiä pelejä on “Uuno muuttaa maalle”, joka tuli tunnetuksi sen vaikeudesta. Näiden tunnetuimpien nimien lisäksi Suomessa on ollut tuhansia ohjelmoijia, jotka puuhailleet C64:n kanssa ainakin harrastuksena.
1990-luvulla teknologiset innovaatiot yleistyvät nopeasti
Teknologiselle kehitykselle on ominaista, että se kiihtyy jatkuvasti. Kun ensimmäiset kotitietokoneet olivat rantautuneet Suomeen 1980-luvulla, seuraava vuosikymmen toi elektronisia vempaimia kodin joka nurkkaan. 1990-luku toi mukanaan merkittäviä muutoksia digitaaliseen viihteeseen, sillä henkilökohtaiset tietokoneet sekä pelikonsoleiden nopea kehitys räjäyttivät pankin.
PC-tietokoneiden halpeneminen johti siihen, että yhä useammalla suomalaisella oli varaa ostaa tehokas tietokone kotiin. Samalla pelien tekninen taso kehittyi erittäin nopeasti, koska tietokoneissa oli enemmän tehoa kuin aikaisemmin. Yksi suuri mullistus oli 3D-grafiikan yleistyminen. Se vaatii tietokoneelta paljon enemmän laskentatehoa kuin 2D-grafiikka.
Moni suomalainen tutustui pelaamiseen aluksi DOS-käyttöjärjestelmän kautta. Siinä oli tekstipohjainen käyttöliittymä, joten tarvittavat komennot tuli opetella ulkoa. Windows-käyttöjärjestelmä mullisti tietokoneen käyttämistä, kun Windowsiin myötä käyttöön tuli graafinen käyttöliittymä. Lisäksi internetin yleistyminen mahdollisti ensimmäiset verkkopelit.
Myös pelikonsolit vahvistivat asemaansa vuosikymmenen aikana. Varsinkin Sony PlayStation oli mullistava laite. Se oli edullinen verrattuna tehokkaisiin PC-koneisiin mutta tarjosi paljon tehoa pienessä paketissa. Monet suomalaisperheet hankkivat sen kotiinsa, ja laite olikin jättimenestys ympäri maailmaa. Viimeistään ensimmäisen pleikkarin myötä 3D-grafiikasta tuli normi videopeleissä.
2000-luvulla Suomesta nousee useita pelialan menestystarinoita
2000-luvun alussa tietokoneet kehittyivät jatkuvasti paremmiksi. Moninpelaaminen verkossa alkoi olemaan tuolloin jo arkipäivää. Kun iPhone julkaistiin vuonna 2007, älypuhelimista tuli nopeasti valtavirtaa. Siitä lähtien moni asia muuttui nopeasti teknologiassa. Älypuhelimista tuli monipuolisia laitteita, joilla saattoi pelata, selata internetiä ja niin edelleen. Niiden ominaisuudet laajenivat jatkuvasti, kun sovelluskehittäjät kirjoittivat niihin uusia sovelluksia.
Tuohon aikaan myös suomalainen peliala nousi kansainväliseen tietoisuuteen. Jo 1990-luvulla Nokian kännyköissä ollut matopeli oli tullut miljoonille ihmisille tutuksi. Älypuhelinten myötä monet kotimaiset yritykset alkoivat kehittää mobiilipelejä, jotka saavuttivat suuren suosion ympäri maailmaa. Näistä tunnetuimpia ovat tietysti Rovio ja Supercell. Pelialasta tuli näin merkittävä osa Suomen teknologiaosaamista.
Mobiilipelaaminen vauhditti kehitystä entisestään. Älypuhelinten yleistyminen toi pelit käytännössä jokaisen ihmisen ulottuville. Pelaaminen ei enää vaatinut erillistä tietokonetta tai pelikonsolia. Älylaitteiden suurimpia etuja on, että niillä pelaaminen onnistuu missä tahansa ja milloin tahansa. Niiden hinnat ovat myös kohtuulliset, mikä edesauttoi laitteiden nopeaa leviämistä. Lisäksi monet mobiilipelit ovat myös ilmaisia, mikä oli tietysti pelaajien kannalta loistava asia.
Miten tästä eteenpäin?
Leikkiminen ja pelien pelaaminen vaikuttaa olevan ihmisille lajityypillistä toimintaa. Nykyään pelaaminen on Suomessa osa arkipäivää useissa eri ikäluokissa. Monet niistä keski-ikäisistä suomalaisista, jotka aloittivat jylläämisen C64:lla, jatkavat sitä vielä tänäkin päivänä. Pelilaitteiden kirjo on monipuolisempaa kuin koskaan, ja kehittyvä teknologia tuo jatkuvasti uudenlaisia pelejä markkinoille.
Tulevaisuuden suurimmat innovaatiot pelaamisessa liittyvät todennäköisesti XR-teknologiaan ja tekoälyyn. VR- ja AR-lasit muokkaavat melko varmasti käsitystä siitä, minkälaisia pelejä ylipäätään voi olla olemassa. Lisäksi pelien tekemisessä tullaan käyttämään tulevaisuudessa tekoälyä monin tavoin. Grafiikan ja koodin lisäksi tekoälyn avulla voidaan luoda hahmoja, joiden toiminta ei perustu ennalta määrättyyn koodiin, vaan hahmot toimivat tekoälyn avulla.
Samalla suomalaiset yritykset jatkavat uusien pelien ja teknologioiden kehittämistä. Suomalaisten kannalta on tietysti toivottava, että maastamme löytyisi uusia Rovioita ja Supercellejä. Joka tapauksessa pelaamisen historia Suomessa osoittaa, kuinka tavallisesta ajanvietteestä voi kasvaa merkittävä kulttuurinen ja taloudellinen ilmiö.










