Yamaha oli 1970–80-luvulla arvostettu ja teknisesti edistyksellinen kuulokevalmistaja. Kyse oli nimenomaan Yamahan Orthodynamic-kuulokemalleista, jotka ovat nyt kovassa kurssissa vintage hifi -markkinoilla. Hyväkuntoisista HP-sarjan Orthodynamic-kuulokkeista saatetaan pyytää jopa pitkälle toistasataa euroa.

Teksti: Teppo Hirvikunnas / Kuvat: Teppo Hirvikunnas ja Youtube-kuvakaappaukset Julkaistu AVPlus-lehdessä 4/2018.

Onnistuimme hankkimaan kuunneltavaksemme erinomaisessa kunnossa olevat Yamaha HP-50S -kuulokkeet, jollaisista saatetaan pyytää Ebayssä jopa yli 100 euroa. Mutta mikä niissä sitten on niin ihmeellistä? No tietty maine, harvinaisuus ja vintage hifin suosion kasvu, mutta myös niiden erikoinen ja nykyään jokseenkin harvinainen ortodynaaminen toimintaperiaate.


Ortodynaaminen?

Orthodynamic (ortodynaaminen) on tekninen termi, jolla muun muassa Yamaha alkoi aikoinaan kutsua kuulokemalliaan, joissa käytettiin toimintaperiaatteeltaan magnetoplanaarisia kuuloke-elementtejä. Toimintaperiaatteesta käytetään myös termejä planaarinen (planar) tai isodynaaminen (*. Ortodynaamisia kuulokkeita oli 1970-luvulla tarjolla usealla merkillä (muun muassa Audeze, Kenwood, Fostex, Sansui ja niin edelleen).

Ortodynaaminen (magnetoplanaarinen) elementti eroaa "tavanomaisesta" eli dynaamisesta elementistä pääasiallisesti siinä, miten kartiota tai kalvoa liikutetaan. Normaalisti elementin kartio tai kalvo on kiinni ohuesta kuparilangasta käämityssä puhekelassa. Puhekelaan johdettu, taajuudeltaan ja voimakkuudeltaan vaihteleva, musiikkisignaalin ohjaama sähkövirta aiheuttaa puhekelaan voimakkuudeltaan ja polariteetiltaan vaihtelevan magneettikentän. Puhekela sijaitsee kestomagneetin keskellä, ja se liikkuu magneettikentän polariteetin vaihtelun mukaisesti sisään- tai ulospäin. Näin puhekela liikuttaa myös siinä kiinni olevaa, joustavasti ripustettua kartiota tai kalvoa edestakaisin ja edelleen edessään olevaa ilmaa aiheuttaen ilmanpaineen aaltomaista vaihtelua, jonka korva aistii äänenä. Ortodynaamisessa/planaarisessa elementissä "puhekela" on integroitu yleensä johdinverkkona joko laskotetttuna tai spiraalimaisesti ohuen kalvon pintaan. Kestomagneetit sijaitsevat kalvon edessä ja takana. Musiikkisignaalin sähkövirta tuottaa johdinverkkoon polariteetiltaan ja voimakkuudeltaan vaihtelevan magneettikentän, joka saa kalvon liikkumaan signaalin ohjaamana edestakaisin magneettien välillä. Toimintaperiaatteella on ainakin teoreettisesti monia etuja: kevyt rakenne mahdollistaa suuren kiihtyvyyden ja liikeherkkyyden, joka on edellytys hyvälle transienttitoistolle ja myös laajalle toistoalueelle.

*) Isodynaaminen magneettikenttä tarkoittaa magneettikenttää, jossa sen voimakkuus ja suunta ovat jatkuvasti samat koko magneettikentän alueella. Magnetoplanaaristen/ortodynaamisten kuulokkeiden toiminta perustuu isodynaamiseen magneettikentään.

Yamahan ortodynaaminen kuuloke-elementti on rakenteeltaan oikeastaan sangen yksinkertainen. Se koostuu kahdesta rei'itetystä pyöreästä magneettilevystä, joiden välissä on ohut kalvo. Kalvon pinnassa on ohuesta alumiinikalvosta valmistettu spiraalimainen sähköjohdin tai kela. Kelaan johdettu sähkövirta saa sen liikkumaan magneettien välissä musiikkisignaalin ohjaamana.

Miltä ne kuulostavat?

Jutun kirjoittajalla on ollut aikoinaan (30–35 vuotta sitten) Yamahan HP-2- ortodynaamiset kuulokkeet, eikä niiden voittanutta ole vielä löytynyt. Toki aika saattaa kullata muistoja, mutta nuo HP-2:set ovat edelleen aivan uskomattoman hyvät. Itse asiassa täällä toimituksessa on sellaisetkin, mutta niiden huonon ulkoisen kunnon johdosta emme halunneet ottaa niitä tähän juttuun mukaan.
Mutta hyvät ovat HP-50S-kuulokkeetkin.
Tiedä onko kyse juuri ortodynaamisesta toimintaperiaatteesta, mutta äänikuva on todella avara ja ikään kuin elämän makuinen. Kuulokkeita on nautinto kuunnella, kuunnella, kuunnella ja aina vaan kuunnella.
Soundiltaan Yamahat ovat hieman kuivahkot, etenkin bassopäästä. Sinne toivoisi hieman enemmän ulottuvuutta. Eräs erikoisuus Yamahan ortodynaamisissa kuulokkeissa onkin ollut eri yksilöiden välillä olevat suurehko erot nimenomaan bassoalueen toistossa. Myös keskialue on paikoin aavistuksen turhan pinnassa, riippuen materiaalista. HP-2:set ovat tässä suhteessa pehmeämmät.
Pieni herkkyys ja suurehko kuorma tekevät Yamahoista melko hankalan kuorman mobiilikäyttöä ajatellen, mutta kunnon kuulokevahvistimella nämä melko kompaktitkin kuulokkeet ovat mitä makeimmat ja nimen omaan aidot retrokuulokkeet. Parasta hipster-kamaa kadulle ikinä.

Normaalisti elementin kartio tai kalvo on kiinni ohuesta kuparilangasta käämityssä puhekelassa. Puhekela sijaitsee kestomagneetin keskellä, ja puhekela liikkuu magneettikentän polariteetin vaihtelun mukaisesti sisään- tai ulospäin. Näin puhekela liikuttaa myös siinä kiinni olevaa, joustavasti ripustettua kartiota tai kalvoa edestakaisin.


Yamaha HP-50S

Tyyppi: Puoliavoin ortodynaaminen
Impedanssi: 150 ohmia
Herkkyys: 93 dB/mW
Tehonkesto: 1 000 mW
Liitin: 6.3 mm