Hifiplus on testannut JBL:n 4312SE-kaiuttimet, jotka ovat retroversio JBL:n 60-70-luvun taitteessa lanseeratuista 4310-kaiuttimista. Kaiuttimet olivat erittäin suositut studiokäytössä 70-luvulla, varsinkin kotiseudullaan Kaliforniassa. Mallista kehitettiin myös kotiversio, niin ikään legendaarinen L100.

Refleksiportti on edessä ja kaiutin on kolmiteinen. Bassoelementti on paperikartioinen 12-tuumainen, keskiäänisenä on polymeerillä päällystetty paperikartioinen viisituumainen ja diskanttina aallonohjaimella varustettu yhden tuuman magnesium/alumiinivaluelementti. Diskantille ja keskialueelle on sävynsäädöt etupaneelissa.

Tarkkailukaiuttimet mielletään usein neutraaleiksi, mutta Hifiplussan mukaan 4312SE:ssa on reilu annos omaa luonnetta. Jos musiikkimaku kallistuu 70-luvun rockin suuntaan, etenkin Yhdysvaltojen länsirannikon aikuisrockiin, niin JBL 4312SE lienee lähellä nappivalintaa. Esimerkkeinä arviossa mainitaan Eagles, Fleetwood Mac, Steely Dan ja Santana. Alkuperäiseen malliin verrattuna on arvioijan mukaan erona se, että alkuperäiset olivat kirkkaammat ja tunkeilevammat, kun taas retromallit ovat tasapainoisemmat.

Parhaimmillaan kaiuttimeien luonnehditaan olevan luukutettuna kunnon äänenvoimakkuudella, ja rock-kitarat kuulostavat juuri siltä kuin niiden pitäisikin. Arvion mukaan kuitenkaan klassisen musiikin kuunteluun kaiuttimista ei juuri ole, eikä niillä kannata myöskään erehtyä kuuntelemaan 80-luvun soundia. Tuoreemmista tyylilajeista mainitaan kuitenkin toimivana esimerkkinä James Blaken dubstep.

Hifiplussan artikkeli löytyy englanniksi täältä.

jblsynthesis.com