Colmi Land 2 -älykello on ulkonäöltään puleerattu ja lupaa neljällä kympillä monenlaista ominaisuutta. Minkälaisen älykellon sillä rahalla saa?
Teksti ja ruutukaappaukset: Joni Nikkola Kuva: Valmistaja
Älykelloja on markkinoilla monessa hintaluokassa, aina parista kympistä satoihin euroihin. Monissa kotimaisissa elektroniikkakaupoissa viime vuoden myydyimpiä kelloja olivat noin 500 euron Apple Watch tai edullisempana ja yksinkertaisempana vaihtoehtona noin 300 euron Huawei Watch GT 3. Muun muassa E-Villen kauppaama Colmi Land 2 maksaa alle neljäkymppiä eli saman verran kuin edulliset aktiivisuusrannekkeet. Se tarjoaa kellomaisempaa ulkonäköä ja lisäksi pulssin, verenpaineen ja veren happipitoisuuden mittauksen. Miten se ajaa asiansa?
Hyvä ensivaikutelma
Kello vaikuttaa ensinäkemältä varsin nätiltä ja ainakin ulkonäkönsä puolesta hintaansa arvokkaammalta. Ranneke on keinonahkaa silikonisella sisäosalla, ja runko puolestaan on hopeanvärinen. Saatavilla on myös kullanvärinen kello niin ikään keinonahkarannekkeella. Kellotaulua ympäröi tavallista leveämpi reuna. Järeä rakenne tuntuu jonkin verran painossa, joka on 73 grammaa. Vertailun vuoksi esimerkiksi AVPlus-numerossa 8/20 kokeilemamme Huawei Watch Fit painoi vain 34 grammaa, vaikka sen näyttö oli suurempi. Kellossa on 1,4 tuuman tft-näyttö 240 x 240 pikselin resoluutiolla. Se tarjoaa kohtalaista värintoistoa, ja musta värikin on melko tummaa. Oikealla sivulla on kaksi fyysistä painiketta, joista ylempi vie aloitusnäyttöön. Pitkään painamalla se toimii virtapainikkeena. Alempi painike puolestaan vie valikossa taaksepäin. Land 2 ladataan monien muiden älykellojen tapaan magneettikiinnitteisellä latausjohdolla, joka napsahtaa kellon pohjassa sijaitseviin nastoihin. Pohjassa on myös ledit sykkeen seurantaa varten. Kello on IP67-luokiteltu, eli se on täydellisen pölytiivis ja kestää hetkellisen upotuksen veteen. Akun luvataan kestävän 5–7 vuorokautta, mikä vaikuttaa pitävän vähintäänkin paikkansa, sillä viikon testijaksolla sitä ei tarvinnut ladata kertaakaan. Kello ei kerro akun lataustasosta, vaan sen näkee vain sovelluksesta. Akunkesto on mukiinmenevä, vaikka usein älykellot nykyisin kestävät pari viikkoa tai jopa kuukauden verran.
Sovelluksessa voi tarkastella harjoituksesta kertynyttä dataa. Karttanäkymää ei ole paikannuksen puuttumisen vuoksi. Yllättäen kävelty matka vastasi kohtalaisella tarkkuudella todellista matkaa, vaikka mittaus tapahtuikin oletettavasti askelmittauksen voimin.
Uniseuranta luokittelee unen vaiheittain. Kuten usein käy, kello tulkitsi tälläkin kertaa sängyssä lepäilyn uneksi.
Sovelluksen aloitusnäkymässä voi tarkastella yhteenvetoa askeleista, unesta, sykkeestä, verenpaineesta, veren happipitoisuudesta ja ulkona juoksemisesta.
Perustason käytettävyys
Land 2:n käyttöliittymä noudattelee pitkälti muiden älykellojen vastaavaa. Sivullepäin kosketusnäyttöä sipaisemalla pääsee tarkastelemaan treeniyhteenvetoa, askelmäärää pituuksineen ja kaloreineen sekä unitietoja. Pystysuuntaan vispaamalla taas pystyy selailemaan valikkoa. Tarjolla on kahdeksan urheilutilaa: kävely, juoksu, pyöräily, naruhyppely, sulkapallo, koripallo, jalkapallo ja uinti. Hyvinvointiosastoa edustaa sykemittaus, verenpainemittaus, veren happipitoisuuden mittaus ja unenmittaus. Lisäksi kellolla voi lukea puhelimen viestejä, tarkastella säätietoja, käyttää puhelinkameran suljinta ja hallita musiikin toistoa. Ajastin löytyy sekä pikkuinen asetusvalikko näytön kirkkauden säädöllä, mykistyksellä ja kellotaulun vaihdolla. Kellon kaveriksi on ladattavissa Da Fit -sovellus. Se myös kannattaa ladata, sillä sen kautta puhelimen ja kellon voi ylipäätään parittaa keskenään. Sovellus antaa myös mahdollisuuden selata kuntoilutietoja tarkemmin ja myös pidemmällä aikavälillä, kun kellossa historiatietoja ei näy. Kovin kehittynyt sovellus ei kuitenkaan ole, eikä esimerkiksi karttanäkymää ole nähtävillä. Tämä selittyy osaksi sillä, ettei kellossa ole paikannusta, tosin jotkut kuntoilusovellukset hoitavat kuitenkin reitin piirtämisen puhelimen gps-paikannuksen voimin. Niinpä matkan mittaaminenkin sujuu askeleiden avulla. Virhettä tuli viiden kilometrin lenkillä kolmisensataa metriä. Kellon käytössä ei viikon testijakson aikana ilmennyt bugeja. Käyttö oli suhteellisen sujuvaa, vaikka – tai ehkä koska – käyttöliittymä onkin hyvin yksinkertainen. Myös yhteistyö sovelluksen kanssa vaikuttaa aivan luotettavalta. Toisaalta kello ei myöskään herätä juurikaan innostusta toiminnoillaan, ja ne onkin nopeasti kahlattu läpi. Urheiluseuranta on kohtalaisen vaatimatonta, ja osa lajeista on hieman erikoisia valintoja.
Kyseenalaista mittausta
Sykemittaus tapahtuu Colmi Land 2:ssa optisesti eli niin sanotulla fotopletysmografialla. Siinä kellon pohjassa olevat välkähtelevät ledit valaisevat ihoa vihreällä valolla ja anturit mittaavat sen heijastumista takaisin. Yleisesti ottaen tekniikkaa pidetään kuntoilukäytössä kohtuullisen tarkkana, vaikka se ei hetkellisten pulssinheilahtelujen perässä pysykään. Tarkempi EKG on tarjolla joissain kalliimmissa kelloissa, mutta se vaatii toisenkin käden pitämistä kellolla – ellei käytössä ole sykevyötä. Verenpainemittaus tapahtuu samalla tekniikalla.
Perinteiseen mansetilla mittaamiseen verrattuna etuna on se, että FPG:llä voi mitata jatkuvasti. Vertasimme kellon sykkeenmittausta ja verenpainemittausta Omronin M2 Basic -verenpainemittarilla saataviin tuloksiin. Kokeilimme arvot kymmenen kertaa levossa. Colmin sykearvot näyttivät pääosin kutakuinkin samaa kuin sykemittarissa, paria hutiosumaa lukuun ottamatta. Verenpainemittauksessa yläpaine oli kohtuullisen lähellä Omronin ilmoittamaa mutta näytti muutaman kerran melko eri lukemia. Sen sijaan alapaine laahasi pääosin noin kymmenen yksikköä liian alhaalla. Sykemittauksen luotettavuus muuttui kyseenalaiseksi kuntopyörätreeniä seuratessa. Alussa syke kyllä piipahti 114 iskussa minuutissa mutta jumiutui sitten noin 70 iskuun minuutissa, vaikka kyseessä oli 40 minuutin reipas ja hengästyttävä lenkki. Veren happipitoisuuden mittaus tapahtuu kliinisessä käytössäkin FPG-tekniikalla, tosin sormenpäästä. Käytettävissämme ei ollut happipitoisuusmittaria verrokiksi, mutta ottaen huomioon edeltävät mittaustulokset emme laskisi paljon mittaustulosten luotettavuuden varaan. Lisäksi tiedolla veren happisaturaatiosta on hyvin vähän virkaa kliinisen käytön ulkopuolella – huippu-urheilua lukuun ottamatta.
Kommentit