Tanskalainen Jamo on lähestynyt 2.1-järjestelmää uudenlaisesta suunnasta. Se kutisti highend-luokan R909-dipolikaiuttimensa pienempään kokoon ja lisäsi mukaan subbarin. Testasimme, miltä paketti kuulostaa.

Yleensä 2.1-järjestelmät eivät herätä suuria intohimoja. Ne asettuvat usein jonnekin oikean, monikanavaisen kotiteatterin ja tietokonekaiuttimien välimaastoon. Asiaa voi kuitenkin lähestyä toisestakin kulmasta – laadukkaana stereokaiutinparina, jonka bassontoisto on vain ulkoistettu subbarille.
Jotain tämänkaltaista lienee tanskalaisvalmistaja Jamo kaavaillut suunnitellessaan DS7-järjestelmän. Sen satelliittikaiuttimet ovat rakenteeltaan miniatyyriversio Jamon kymmenen kertaa kalliimmista ja neljä kertaa suuremmista R909-huippukaiuttimista. Esikuvansa tapaan satelliittikaiuttimet ovat tyypiltään dipolikaiuttimet, mikä on harvinainen ratkaisu tavallisten kuluttajien kaiuttimissa. Bassontoisto on kuitenkin isoveljistään poiketen toteutettu refleksikotelolla.
Jamo on panostanut myös designiin testaamissamme DS7-kaiuttimissa. Vaikka ääni periaatteessa ratkaiseekin, olohuoneeseen tai edes tietokonepöydälleen ei mielellään hanki kaiuttimiksi aivan minkä tahansa näköisiä kottaraispönttöjä. Nämä tekevät sarjasta kiinnostavan.

Dipolirakenteensa vuoksi satelliittikaiuttimet ovat takaa avoimet. Kaiutinsisääntulot on sijoitettu jalustaan. Kaiuttimia saa mustana, valkoisena ja punaisena.

Ensivaikutelmat ja käyttöönotto
Alkuun lienee paikallaan hieman kertoa dipolikaiuttimista. Niissä ei perinteisestä kotelomallisesta kaiuttimesta poiketen ole varsinaista koteloa. Kaiutinelementit ovat vain kiinni etuseinässään, ja tausta on avoin.
Nämä ovat tietysti makuasioita, mutta Jamo DS7:n ilmavan näköisessä rakenteessa on jotain silmää miellyttävää. Sarja on saatavissa joko valkoisena, punaisena tai mustana. Käytännössä vain satelliittikaiuttimien väri vaihtuu, subbari pysyy aina mustana.
Satelliittikaiuttimien basso-keskiäänielementit ovat 87-millimetriset ja diskantit 20 millimetriä.
Naparuuveilla toteutetut liittimet ovat kaiuttimen jalustassa. Naparuuvien ja elementtien väliset johdot ovat takana näkyvissä. Sijoittelua esimerkiksi pikkulasten tai pureskelua harrastavien kotieläinten ulottuville kannattaa siis välttää.
Subwoofer on toteutettu bassorefleksikotelolla, jonka putki on suunnattu taaksepäin ja kahdeksantuumainen elementti sivulle. Kaapin takana on hyvät äänen tuloliitännät, eli yksi analoginen rca-tulo, yksi optinen sisääntulo sekä langattomista toistolähteistä bluetooth. Näillä järjestelmään saa kytkettyä samanaikaisesti esimerkiksi television, jonkun analogisilla lähdöillä toteutetun soittimen ja mobiililaitteen.
Tuloliitäntöjen lisäksi subbarin takapaneelissa on bluetoothin paritusnäppäimet, basson ja äänenvoimakkuuden säätimet sekä liitännät kaiutinparille. Satelliittikaiuttimet ovat passiiviset, ja subbarin sisältämä vahvistin hoitelee niidenkin vahvistuksen.

Kaukosäätimestä pystyy valitsemaan toistolähteen, ohjaamaan toistoa ja lisäksi säätämään basson voimakkuutta. Krominvärinen reunus luo ylellistä vaikutelmaa.
Subwoofer-yksikkö sisältää vahvistimet subwooferille sekä pääkaiuttimille. Järjestelmään saa kytkettyä yhden analogisen tulon, yhden digitaalisen (TV) ja lisäksi langattomasti bluetoothilla vaikka älypuhelimen. Takana on myös erikseen basson ja äänenvoimakkuuden säädöt.

Ääni
Elokuvien katselussa toisto on aidon tuntuinen. Satelliittikaiuttimet ikään kuin ottavat tilan haltuunsa paremmin kuin kotelomalliset. Olisi mielenkiintoista kokeilla samanlaisilla elementeillä toteutettua surround-järjestelmää.
Musiikin kuuntelustakin kaiuttimet suoriutuvat keskimääräistä paremmin saman hintaluokan satelliittikaiuttimista. Vaikka kaiuttimet eivät toki varsinaisia hifikaiuttimia korvaakaan, niiden toisto on ilmava ja tanakka. Basso istuu mukavasti kokonaisuuteen, eikä se täysilläkään valtaa koko äänikuvaa. Diskantit toistuvat varsin neutraalisti. Niissä on hiukan terää, mutta ei rasittavalla tavalla.
Matalimmissa keskiäänissä ja korkeimmissa bassoissa kaiuttimet eivät ole parhaimmillaan, jos niitä vertaa kahteen kohtuullisen kokoiseen kotelokaiuttimeen. Täyteen miksatulla rytinällä soundi menee helposti hiukan tukkoon, mutta käsittelee ilmavammat miksaukset kunniallisesti.

Tilantuntua ja tyyliä
Jamo DS7 -kaiuttimet ovat muotoilun ystävän valinta, ja ne tarjoavat hintaluokassaan myös hyvää äänenlaatua. Television ja varsinkin tietokoneen kaveriksi ne ovat keskivertoa paremmat. Näitä pystyy käyttämään moneen tarkoitukseen, eikä setti silti vie paljon tilaa.
Dipolikaiuttimet tuovat luonnollista avaruuden tuntua, joka ei kuitenkaan kuulosta kaappikaiuttimiin tottuneen korvaan liian eksoottiselta. Vinkkinä televisiovalmistajille, että laittakaapa ruudun kylkeen dipolit ja ympätkää pakettiin vielä subbari. Toimii!

Mitkä ovat dipolikaiuttimet?
Dipolikaiuttimet ovat hieman tarkemmat sijoittelunsa suhteen kuin perinteiset kaiuttimet. Dipolien takana olevat ääniaallot nimittäin ovat vastakkaisessa vaiheessa kuin edestä tulevat, joten ne saattavat kehnosti sijoiteltuna kumota toisiaan huonolla tavalla. Toisaalta kaiuttimen sivuilla ei samasta syystä ole juurikaan ääniaaltoja, joten kaiuttimet ovat tavallista kotelokaiutinta suuntaavammat.
Bassoelementin sijoittaminen erilliseen subbarikoteloon on DS7:n kokoisissa työpöydälle tai tv-tasolle tarkoitetuissa kaiuttimissa viisas ratkaisu, sillä erityisesti bassontoisto on dipolikaiuttimissa hankala toteuttaa. Jos satelliittikaiuttimiin olisi halunnut kunnolla alas ulottuvan toiston, etuseinän olisi täytynyt olla hyvin leveä vaiheongelmia estääkseen.

JAMO DS7
Hinta: 549 €
Lisätietoja: www.loudgroup.fi & www.jamo.com
Teho: 160 wattia
Taajuusalue: 20 – 20 000 Hz
Satelliittikaiuttimet: 2 x 3,4'' keskiäänielementtiä, 1 x 1'' diskantti
Subwoofer: 8'' elementti
Bluetooth 4.0
Liitännät: 1 x optinen, 1 x 3,5 mm, 1 x kaiutinulostulo
Kaiuttimien mitat (l x k x s): 101,6 x 381 x 304,8 mm
Kaiuttimien paino: 1,7 kg / kaiutin
Subwooferin mitat (l x k x s): 254 x 381 x 304,8 mm
Subwooferin paino 7,9 kg
Värit Musta, valkoinen, punainen
Subwooferin väri: Musta

Artikkeli on lyhennelmä AVPlus-numerossa 3/2017 julkaistusta kokeilusta.
TEKSTI: Joni Nikkola KUVAT: Valmistaja