Haluaisitko vähän isomman television? Vaikka tuumia ei voikaan venyttää, silmää voi silti huijata uskomaan, että katseltava näyttö olisi todellista kokoaan merkittävästi isompi.
Teksti: Peter Hammarbäck / Kuvat: Valmistaja & HemmaBio
Julkaistu AVPlus-lehdessä 9–10/2017.
Onko kädessäsi rannekello? Jos on, niin suorista kätesi mahdollisimman etäälle ja pidä katseesi rystysissäsi. Pystytkö näkemään silloin, mitä kello on?
Vaikka silmiemme näkökenttä on laaja, tarkennusalue on huomattavasti rajallisempi. Ensimmäisenä tämän hoksasi Philips, joka on varustanut televisioitaan Ambilightiksi nimeämällään taustavaloteknologialla, joka valaisee television taustan kuvaa vastaavilla väreillä ja hämää siten silmää nokkelasti.
Saman teknologian ja isomman kuvaan saa nyt myös olemassa olevaan televisioon Lightberry-nimisen taustavalaistusjärjestelmän avulla.
Mistä on kyse?
Yksinkertaisimmillaan Lightberry on eräänlainen led-valonauha ja sitä ohjaava kontrolleri ohjausyksiköineen, jotka säätelevät valaistuksen kirkkautta ja väriä. Ideana on kiinnittää joustava ledikisko television takapaneeliin, jolloin kuvaan reagoiva värivalo heijastuu taustalla olevaan seinään. Juuri kuten Philipsin Ambilightinkin tapauksessa.
Mutta miten järjestelmä osaa valita juuri oikean kirkkauden ja oikean värin? Miten se osaa mukautua näytön kuvavirtaan? No, tässä vaiheessa mukaan astuu kontrolleriyksikkö.
Ledinauhan pituus on joko neljä tai viisi metriä, ja jokaisen ledin väri ja kirkkaus on erikseen määriteltävissä.
Näin se toimii
Ledinauhoja löytyy eri mitoissa ja versioissa riippuen siitä, minkä kokoiseen televisioon asennus tehdään, millaista resoluutiota toistolta vaatii ja millaisia ohjausmahdollisuuksia käyttäjä etsii. Televisioon liitettävä ohjainyksikkö osaa tulkita toistamansa kuvasignaalin rakenteen ja määrittää siten kontrollerin kanssa ledinauhan toistaman valon värin, kirkkauden ja oikea-aikaisuuden.
Lightberryn tapauksessa järjestelmä hyödyntää Raspberry Pi:n ominaisuuksia ohjainyksikkönä. Ledinauhan kontrolleri kytketään usb-kaapelilla Raspberryyn, joka taas on yhteydessä television kuvatuloon ja synkronoi toiminnan.
Lightberryn ledinauhaa on saatavilla neljän ja viiden metrin keloissa, riippuen käytössä olevan television tuumakoosta. Neljä metriä riittänee varsin hyvin pienemmille ruuduille, mutta asennettavan nauhan pituuden voi toki määritellä tarpeen mukaan. Valmistaja itse suosittelee neljän metrin kelaa aina 55-tuumaisille televisioille asti ja vastaavasti viittä metriä 70 tuumaan asti.
Ledinauha kiinnitetään television takapaneeliin.
Ohjattu säätö
Kun nauha on kiinnitetty paikoilleen, käydään seuraavaksi läpi se, miten monta lediä television sivuilla on. Näin kontrollerille selviää se, miten paljon ledinauhasta on käytössä ja esimerkiksi ylimääräiseksi jäänyt osa nauhasta pimennetään.
Seuraavassa vaiheessa määritellään se, mistä ledisilmukka alkaa ja mihin suuntaan se menee, jotta Lightberry osaa sijoittaa oikeat värit oikeaan paikkaan suhteessa kuvaan.
Pi:n puolella käytössä on OpenELEC-käyttöjärjestelmä KODI-mediatoistimella, joten säätö käy suhteellisen vaivattomasti. Pi:tä käytettäessä Lightberryn kaikki taustavalaistustekniikat ovat käytössä automaattisesti. KODI:n tai muun yhteensopivan mediatoistimen kautta on mahdollista toistaa elokuvia ja muuta viihdettä. Jos taas haluat katsoa ohjelmia muista lähteistä, homma ei käykään yhtä sujuvasti.
Lightberry-järjestelmän ledinauhan pituus ja toiminta määritellään ohjaussovelluksessa television koosta riippuen.
Eri versioita eri kytkennöille
Jos tarkoituksena on saada järjestelmä toimimaan Ambilightin tavoin myös muiden kuvalähteiden kanssa, on suositeltavaa hankkia laitteiden välille hdmi-muunnin. Lightberryyn on saatavilla myös erillinen HDMI Kit 4.2 -lisäpaketti, vaikka tämä ei korvaakaan Pi:tä monipuolisempana ja kehittyneempänä ohjausyksikkönä.
Näinpä onkin syytä käyttää hdmi-muunninta Pi:hin kytkettynä, jolloin kaikki informaatio kulkee sen lävitse ja homma toimii odotetusti, vaikka Lightberry osaakin ottaa vastaan informaatiota myös suoraan hdmi-muuntimesta.
Hdmi-muuntimen kanssa Lightberryä voikin käyttää kaikkien hdmi-laitteiden kanssa, eikä analogisia lähteitäkään ole tyystin unohdettu, sillä pakettiin on saatavilla myös scart-muunnin.
Vaikka melkein kaikki kuvalähteet onkin mahdollista saada toimimaan, listalta jää puuttumaan yksi melko keskeinen: television oma kuva. Jos käytössä on television oma viritin tai sisäänrakennettu mediasoitin, sen valaistukseen tarvittavaa signaalia ei saa reititettyä ulos oikein mitenkään. Apua ei siis tule esimerkiksi hdmi arc -liitännästä, sillä se kuljettaa lähinnä äänidataa.
Lightberryn HDMI Kit 4.2 -muuntimen avulla järjestelmää voi käyttää myös muiden kuin Raspberry Pi:stä tulevien kuvasignaalien kanssa. Muunnin käsittelee kuvaa hdmi 1.4a -standardilla aina 30 hertsin 4k-laatuun saakka ja maksaa erikseen ostettuna noin sata euroa.
Kuinka Lightberry toimii käytännössä?
Vastaus on yksinkertainen: mainiosti. Ledinauhasta lähtee hyvin valotehoa, ja värit ovat täsmällisiä ja nopeasti tuotettuja kuvavirran eläessä. Mukana on tosin aavistuksenomaista viivettä todella nopeissa kuvanvaihdoissa, mutta tämäkään ei häiritse.
Ainoa vähän häiritsevä seikka on se, että Lightberryn värisävy on aavistuksen kallellaan kylmään eikä vastaa D65-kalibroitua televisiostandardia. Ehkäpä valmistaja on halunnut tässä saada toiston vastaamaan sitä, miltä televisiot näyttävät kaupoissa.
Lightberryä voi myös säätää itse. Tukisivustoa ja käyttöohjeen verkkoversiota selattaessa ohjeet värilämpötilan säätöön kyllä ovat olemassa, mutta ne tahtovat jäädä lähes lukemattomien erilaisten Raspberry Pi:n säätötapojen ja -mahdollisuuksien alle.
Kommentit